Koonnut Pekka Ranta, jolle myös voit kommentoida ja lähettää lähdetietoa. Sivuston tarkoituksena on antaa kokonaiskuva digitaalisen viestinnän historiasta. Se toimikoon kokoavana lähteenä aiheeseen syvemmin tutustuttaessa ja asettaa eri kehitysvaiheita historialliseen kehykseen.
Eri lähteissä ilmaantuneita ristiriitaisuuksia on pyritty ratkaisemaan niiden luotettavuuden mukaan: 1. kirjallisuus, 2. yliopistolliset verkkolähteet, 3. harrastajen verkkosivut.
Lähdeluettelo löytyy täältä.
Kultturien synty, maatalouden, kaupan ja yhteiskuntarakenteiden
kehittyminen. Erityisesti maailmankaupan kehittyminen loi edellytykset
keksintöjen leviämiselle kulttuuripiireistä
toisiin.
Kirjoituksia kivitauluihin (sumerilaiset Mesopotamiassa). Nuolenpääkirjoitus,
josta kehittyi myöhemmin äänteisiin
perustuva aakkoskirjoitus.
Papyruksen ja musteen käyttöönotto
Egyptissä. Papyrus oli antiikin yleisin kirjoitusmateriaali.
Peilejä valmistettiin metallilevyistä, mainitaan mm.
Raamatussa (2. Mooseksen kirja 38:8).
Ensimmäiset helmitaulut (Babylonia), ensimmäiset
olivat todennäköisesti merkkejä
hiekka-alustalla.
1700 eaa.
Foinikialaiset aakkoset. Ns. lineaarikirjoitus on
kirjoitusjärjestelmä, joka kehittyi
kuvakirjoituksesta. Siinä kuvat on korvattu
merkeillä, jotka muodostuvat viivoista, mm. Faistoksen levy,
johon on painettu toistaiseksi tunnistamaton teksti.
Persialaiset käyttävät desimaalilukuja.
Syyriassa kirjoitetaan primitiivistä nuottikirjoitusta.
800 eaa.
Kreikkalaiset kehittävät foneemiset, äänteisiin perustuvat, aakkoset.
500 eaa.
Aristoteles (384 - 322 eaa.) tarkasteli osittaista
auringonpimennystä projisoimalla sen kuvan maahan seulan
sekä puiden lehtien välistä siroavan valon
avulla. Hän havaitsi aukon koon vaikuttavan kuvan
terävyyteen. Nykyisten kameroiden syvyysterävyyden
säätö himmeninaukon avulla perustuu
tähän samaan ilmiöön.
Laskutaulua käytettiin välimeren maissa (varhainen
"laskukone").
Kolikot kaupankäynnin välineenä.
500 - 300 eaa.
Kiinalaiset ja kreikkalaiset filosofit kuvailevat optiikan
perusväittämiä, mm. Eukleides Megaralainen.
Kiinalaiset kirjoittavat bambukynillä, jotka kastetaan
mustepigmenttiin.
200 eaa.
Kiinalaiset julkaisevat virallista tiedotuslehteä
"Tipao":ta välittääkseen tietoa
virkamieskunnalle.
Pergamentin valmistus nahasta Vähä-Aasiassa, hampusta
Kiinassa.
Cursus publicus, Rooman valtakunnan postilaitos
välittää
valtiollista postia.
Tsai Lun kehittää paperin Kiinassa.
130
Ptolemaios alexandrialainen havaitsi ja kirjasi ensimmäisenä silmän jälkikuvailmiön.
180 - 800
Zoetroopin tapaisia laitteita Kiinassa.
500
Painolaattaa (kaavain, malline) käyttöön Japanissa ja Kiinassa.
600 - 868
Kiinassa kehitetään kirjapainotaitoa.
Vanhin tunnettu painettu kirja "Timanttisuura" valmistettiin Kiinassa.
700
"0" (nolla):n käyttö leviää Eurooppaan. Arabialainen lukujärjestelmä.
1000
Arabialainen oppinut Hassan ibn Hassan (n. 1000 jaa.), aka.
Alhazen,
kuvaili camera obscuraa kirjoituksissaan. Alhazen painotti kuvan
terävyyden ja laitteen etuseinän aukon
välistä
suhdetta. Hän tutki mm. auringonpimennyksen vaiheita
laitteellaan.
Ensimmäinen matemaattinen
virheenkorjausjärjestelmä
["casting out the nines"], arabia.
1040
Pi Seng valmisti painokirjaisimia Kiinassa.
1200
Robert Grosseteste esitti, että lasilinssillä voidaan suurentaa katseltavia esineitä -> suurennuslasi. Hän kuvaili myös kaukoputken toimintaperiaatteita.
1250
Italialainen Leon Battista Alberti rakentaa camera obscuran.
1260
Roger Bacon kuvaa kirjoituksessaan laterna magican toimintaperiaatteen.
1290
Giotto di Bondoni tehostaa maalaustensa perspektiiviä hallitsemalla valon, varjon ja värien vaihtelua. Perspektiivinen ilmaisutapa kehittyy.
1300
Kiinalainen helmitaulu.
Mekaaniset kellot yleistyvät Euroopassa.
1420
Giovanni Fontana piirtää vanhimman tunnetun piirroksen laterna magicasta.
1438 - 1451
Gutenberg kehittää kirjakkeen (yhden kirjaimen leimasimen) - kirjapainotaito (ja kirjojen kautta tiede) leviää Euroopassa.
Kirjapainotaidon myötä julkaistaan
tieteellisiä teoksia
luonnotieteistä, lääketieteestä ja
tekniikasta.
Porvariston syntyminen sekä kaupungistuminen loivat perustan
mm.
kehittyneelle maailmankaupalle ja pankkitoiminnalle. Lukutaito
yleistyi, jolloin uudet ideologiat levisivät ympäri
Eurooppaa
ennennäkemättömällä
nopeudella.
1450
Nicolaus Kuesilainen esittää koveran linssin käyttöä likinäköisyyden korjaamiseksi.
1500 ->
Leonardo da Vinci tutkii silmän rakennetta ja optiikkaa. Tutkii latena magican optisia ominaisuuksia, mm. kokoavan linssin toimitaa.
1545
Reiner Gemma Frisius (alankomaat) julkaisee ensimmäisen kuvan camera obscurasta.
1553 - 1558
Giovanni Battista Porta (Giambattista della Porta) julkaisee camera obscuran rakenneperiaatteen - kannettavia camera obscuroita. Hän opastaa käyttämään sitä todenmukaisessa maisemamaalauksessa.
1589
William Lee valmistaa kutomakoneen Englannissa.
1590
Hans Janssen rakentaa mikroskoopin Alankomaissa.
Kaukoputki kehitetään Italiassa. Hans Janssen
rakentaa
siitä kopion 1634.
1594
John Napier keksi logaritmit Skotlannissa. Logaritmilaskentataulukkojen kehittäminen kesti useita vuosia. Syntyi uusi ammattikunta "laskijat" (computer).
1622
Matemaatikko William Oughtred kehitti laskutikun logaritmitaulukkoja soveltamalla.
1624
Jaakko I asettaa patenttioikeuden perusteet. Tekniikan kehitys vauhdittuu.
1642
Blaise Pascalin ehdotus laskimen toteuttamiseksi 19-vuoden ikäisenä. Koneen eri versiot pystyivät lähinnä yhteenlaskuun ["The Pascalene"].
1646
Athanasius Kircher kirjoittaa ensimmäisen tieteellisen kuvauksen laterna magicasta, Ars Magna Lucis et Umbrae, joka painetaan Amsterdamissa 1671.
1655 - 56
Hollantilainen Christian Huyghens keksii modernin taikalyhdyn, laterna magican, nykyisen diaprojektorin esi-isän, jolla voitiin projisoida liikkumattomia kuvia.
1657
Kannettavia camera obscuroja saksal. Kaspar Schlottin mukaan.
1660
Royal Society perustettiin tiedon keräämistä ja levittämistä varten.
1664 - 66
Isaac Newton hajottaa valkoisen valon prisman avulla spektrin
väreiksi. Hän tutkii myös silmän
jälkikuvailmiötä.
Gottfried von Leibniz kehittää mekaanisen
laskukoneen, jolla
kyetään yhteen- ja vähennyslaskuun. von
Leibniz tutkii
myös
binäärilukujärjestelmiä
kuolemaansa, 1716
asti.
Robert Hoche kuvailee lennättimen ominaisuuksia.
1675
Kuninkaallinen observatorio perustetaan Greenwichiin, Englantiin, navigoinnin ja astronomian tutkimuksiin.
1714
Henry Mill saa patentin kirjoituskoneelle Englannissa.
Kilpailu tarkan kronografin kehittämiseksi julkistetaan.
1725-27
Johann Heinrich Schulze todistaa hopeanitraattien valonherkkyyden (1725). Hän ei kuitenkaan osannut muodostaa kuvia sen avulla. Tieteellinen tutkimus valokuvan mahdollistamiseksi alkaa.
1733
Benjamin Franklin tutkii sähkön ominaisuuksia ja nimeää sähkön polaarisuuden positiiviseksi ja negatiiviseksi.
1734
John Harrison rakentaa tarkan kronografin, jonka seurauksena pystytään laskemaan tarkkoja navigaatiotaulukoita (laskijat=computers).
1744
Müsschenbroek rakentaa laitteen, joka tuottaa sähkökentän (Leyden Jar).
1760
Tiphaigne de la Roche ennustaa valokuvauksen teoksessaan Giphantie.
1765
Abbé Jean Antoine Nollet tutkii silmän jälkikuvailmiötä.
1769
James Watt rakentaa höyrykoneen.
1773
Gottfried Wilhelm Leibniz kehittää
nelilaskimen, joka
pystyy yhteenlaskun lisäksi vähennys-, kerto- ja
jakolaskuun.
1786
Gilles-Louis Chrétien kehittää Physionotrace-menetelmän muotokuvien valmistusta varten. Kuvia voitiin myös monistaa. Kuva valmistui noin 4 minuutissa ja olivat mekaanisesti valmistettuja.
1794
Robert Barker avaa ensimmäisen Panoraman, nykyisten elokuvateatterien esi-isän. Patentti 1787. Samaan aikaan Etienne Gaspard Robert(son) järjestää fantasmagoriaesityksiä, jossa useiden laterna magicojen avulla heijastetaan seinälle luurankoja ym. kauhukuvia.
1798
Alois Senefelder keksi kivipainomenetelmän, litografian, huomattuaan että rasvaliidulla kalkkikivilaatalle kirjoitetut sanat hylkivät vettä, mutteivät mustetta. Menetelmää kehitettiin edelleen nuottien, myöhemmin myös kuvien painamiseen.
1800
Alexander Volta kehittää ensimmäisen sinkki-kupari-suolaliuos pariston.
1801
Carl Frederich Gaussin Disquisitiones Arithmeticae. Nykyaikainen lukuteoria.
1802
Thomas Wedgewood seurasi Schulzen and Scheelen kokeita tuottaen silhuetteja hopeanitraatin avulla, muttei pystynyt kiinnittämään kuvia pysyviksi.
1804
Jacquard kehittää kudontakoneen, jossa käytettiin reikäkortteja ohjaamaan koneen toimintoja.
1806-07
William Hyde Wollaston kehittää camera lucidan. Sitä käytettiin taiteilijan apuvälineenä: prisman avulla luotiin virtuaalinen kuva kohteesta paperille, josta kohde voitiin jäljentää piirtämällä.
1816
Francis Ronalds rakentaa lennättimen prototyypin Englannissa.
1814-1826
Joseph Nicéphore Niépcen ensmmäiset valokuvat camera obscuran avulla. Kuvat muodostettiin hopeakloridilla herkistetylle metallilevylle. Kuvia ei voitu kiinnittää lopullisesti. Hän yritti myös pinnakkaisvalotusta onnistumatta siinä.
1819
John Herschel kehittää ensimmäisen kiinnitteen valokuville.
1822
Charles Babbage esittää suunnitelmansa laskukoneen matemaattisten taulukoiden laskemiseksi. Laitteen prototyyppi valmistui jo samana vuonna, mutta lopullista konetta ei saatu koskaan valmiiksi rahapulan vuoksi.
1825
Peter Mark Rogétin teorioiden pohjalta John Ayrton Paris esittelee silmän jälkikuvan vaikutuksia "Thaumatrope"n avulla.
1826
Joseph Nicéphore Niépce valmistaa ensimmäiset pysyvät valokuvansa bitumitervalla päällystetylle tinalevylle. Valottamisen jälkeen levy pestiin laventeliöljyllä, joka irrotti tervan kohdista joita valo ei ollut kovettanut.
1828 - 31
Ranskalainen Joseph Antoine Ferdinand Plateau keksii selityksen silmän jälkikuvailmiölle. Hän rakentaa tutkimuksiaan varten myös kameran sulkimen.
1829
Niépce ja Louis Jacques Mandé Daguerre muodostavat "10 vuotisen kumppanuuden" valokuvauksen kehittämiseksi.
1832
Wheatstonen stereokuvien katselulaite.
1832 - 33
"Phenakistoskopia" (Peter Mark Roget) ja "Phantaskope" (Joseph Plateau) sekä "Zoetrope" (William George Horner) kehitetään.
1834 - 1838
Charles Babbage esittelee suunnitelmansa analyyttisen koneen rakentamiseksi, jossa olisi laskuyksikkö (mill) ja muisti (store) sadalle 40 numeroiselle luvulle.
1837
Daguerre valmistaa ensimmäisen "daguerreotypiansa".
Samuel Morse saa patentin lennättimelleen amerikassa.
William Cooke ja Charles Wheatstone kehittävät
lennättimen, joka otetaan käyttöön
rautateillä
Iso-Britaniassa.
Telegrafia keksitään.
1839
Daguerre antaa daguerreotypian lahjaksi Ranskan valtiolle,
joka
puolestaan luovuttaa sen "lahjaksi maailmalle".
Hippolyte Bayard tuottaa positiivivalokuvia paperille.
William
Henry Fox Talbot kehittää negatiiviin ja
positiiviin
perustuvan valokuvausmenetelmän, joka on edelleen
käytössä. Se mahdollistaa mm. kuvien
kopioinnin suurina
määrinä.
1840
Ensimmäinen sähkösanoma
lähetetään
(Edward Davy, Englanti).
Peter von Voigtländer rakentaa käsin kannettavan
kameran.
Johann ja Josef Natterer kehittävät valokuvauskemiaa
-
valotusaika muutamiin sekunteihin.
1841
Fox Talbot patentoi Kalotypian.
1842
Babbagen difrentiaalilaskin-suunnitelma. Ada Lovelace konstruoi "ohjelmia", matemaattisia menetelmiä, joita Babbagen kone voisi hyödyntää.
Alexander Bain kehittää FAXin (-> telefax,
skanneri,
kopiokone, printteri...).
1844
Samuel Morse lähettää
sähkösanoman USA:ssa.
Fox Talbot julkaisee ensimmäisen valokuvakirjan, "The Pencil
of
Naturen".
1845
Joseph Antoine Ferdinand Plateau julkaisee elokuvan toimintaperiaatteet.
1846
W.E. Staite kehittää hiilisauvoihin perustuvan kaarilampun, jossa jatkuva kipinä synnyttää valokaaren hiilitankojen välille (sähkövalaisin).
1848
Claude Felix Abel Niépce de Saint-Victor käyttää albumiinia lasilevyllä negatiivina.
1849
David Brewster rakentaa prismastereoskoopin.
1850
Valokuvatut laterna magica-kuvat tulevat
käyttöön
(Frederick ja William Langenheim).
Albumiini valokuvauspaperi tulee käyttöön
kehittäjänään L. D.
Blanquart-Evrard.
1851
Fox Talbot valmistaa ensimmäiset pikakuvat käyttämällä sähköpurkausta valonlähteenä ("salamavalo").
1852
Fox Talbot patentoi valokuvan tallentamisen kaiverruslevylle.
1853
Franz von Uchatius yhdistää laterna magicaan lasisen phenakistiskooppilevyn. Ensimmäiset elävät kuvat tykistön ballistiikan havainnollistamiseksi.
1854
George Boole esittää matemaattisen logiikkansa perusteet (boolean algebra). Sillä on suuri merkitys mm. tietokoneiden loogisissa toimintaperiaatteissa. An Investigation of the Laws of Thought, on which are Founded the Mathematical Theories of Logic and Probabilities.
1855
David Hughesin tulostava lennätin, joka löi viestin paperinauhalle kohokirjaimin.
1858
Reikänauhalennätin, jossa morseaakkosin
kirjoitettu viesti
tallennettiin paperille reikäsarjoina nopeasti
lähetettäväksi.
Julius Plücker & Heinrich Geissler valmistavat
tyhjiöputkia Saksassa.
1859
Gustav Planté valmistaa ensimmäisen uudelleen ladattavan pariston, eli akun.
1861
James Clerk Maxwell'n kirja "On the Theory of the Three
Primary
Colours" - ensimmäinen värivalokuva skottikankaisesta
nauhasta.
Oliver Wendell Holmes kehittää suositun stereokuvien
katselulaitteensa. Coleman Sellersin stereokuvailluusiot liikkuvista
ihmisistä.
1865
James Clerk Maxwell kuvailee
sähkömagnetismin
toimintaperiaatteita.
Ensimmäiset rotaatiopainokoneet USA:ssa (Philadelphia
Enquirer) ja
Englannissa (Times).
Ensimmäiset lennätinkaapelit
vedetään Atlannin
alitse.
Alexander Graham Bell esittää idean puheen
välittämisestä sähköisten
aaltojen avulla.
1867
Leon Scott deMartinvillen fonografin prototyyppi.
1869
Louis Ducos du Hauron kirjassaan "Colors in Photography" kuvaa värivalokuvauksen periaatteet.
Sähköä käytettiin aluksi eniten
viestinnässä. Sähkövalon
yleistyminen hehkulampun
myötä valaisi kaupungit, ja
sähköstä tuli
modernin maailman symboli. Koneiden käyttövoimaksi
tuli
myös saasteettomampi sähkö, ja puhelinverkon
kehittyminen loi reaaliaikaisia yhteyksiä maiden ja maanosien
välille.
1870
Henry Reno Heyl esittelee phasmatropeksi kutsumansa laitteen, jolla voitiin projisoida valokuville taltioituja liikesarjoja, mm. tanssitutkielmia.
1871
Richard Leach Maddox kehittää
hopeabromidiprosessin.
Tämä mahdollisti valokuvalevyjen teollisen
valmistuksen.
Eadward Muybridge (a.k.a Edward James Muggeridge) aloittaa kokeensa
liikkeen valokuvaamiseksi.
1872
John W. Hyatt valmistaa selluoidia.
1873
C.L. Sholes rakentaa ensimmäisen
QWERTY-näppäimistöisen kirjoituskoneen, jota
aletaan
myymään Remingtonin nimellä.
Brittiläinen May havaitsee seleenin vastuksen muuttuvan
valaistuksen muuttuessa.
1876
Alexander Graham Bell patentoi puhelimen. Elisha Gray
myöhästyy oman patenttinsa kanssa kaksi tuntia.
Pierre Jules Janssen rakentaa kuvarevolverin kuvatakseen
Venus-planeetan ylikulkua Auringon yli. Dagerrotypia, 1 kuva 22
sekunnissa.
1877
Thomas Alva Edison rakentaa fonografin, jossa kalvoon
kiinnitetty
neula uursi pyörivään peltirumpuun
ääniuran.
Hän kehittää myös
hiilijauhemikrofonin, joka
parantaa puhelimen äänenlaatua.
Emile Reynaud patentoi peileillä varustetun zoetroopin,
praksinoskoopin.
1878
Eadweard Muybridge julkaisee "Hevonen
liikkeessä"-kuvasarjan.
Kronorotografia tekniikka kuvien esittämiseksi.
David Hughes rakensi alkeellisen mikrofonin, kehittäen A.G.
Bellin
puhelimen tekniikkaa.
A. de Paivan (portug.) TV-kokeiluja.
1879
Dennis Redmond sanotaan kehittäneen "electric
telescope"n ja
tuottaa sähköisesti tuotetun liikkuvan kuvan.
http://www.histv.net/
Thomas Edison valmistaa hiililankahehkulampun
kehitettyään
tyhjiölasiputken valmistukseen tarvittavan ilmapumpun.
G.R.Carey esittää Scientific
American-lehdessä
kaukonäkölaitteen periaatteita.
1880
Muybridge rakentaa kuvien projisointilaitteen, jossa esitetään Plateaun valokuvakiekkoja elokuvan tapaan. Elokuvaprojektoritekniikkaa ovat sekä ns. maltan risti että sulkija.
1882 1888
Jules Etienne Marey rakentaa valokuvakiväärin, jolla hän tekee liiketutkielmia mm. linnuista. Kuvasarjat tallennetaan pyörivälle levylle.
1884
Linotype, eli latomakone,
kehittäjänä Ottmar
Mergenthaler.
Paul Nipkow kehittää phenatiscopista ns. Nipkowin
levyn,
johon tulevat mekaaniset televisiot perustuvat.
1886 - 89
Heinrich R. Hertz tuottaa radioaaltoja. Hän rakentaa kipinälähettimen ja -vastaanottimen todistaakseen Maxwellin sähkömagneettisuuden teoriaa.
1887
Amerikkalainen Hannibal Goodwin valmistaa
nitraattiselluoidifilmiä.
Marey kehittää paperielokuvafilmin kronofotografiaan
varten.
Ottomar Anschülz: elektrotachhiskooppi - projisoi liikkuvaa
kuvaa
fantaskoopin tapaan usean ihmisen katsottavaksi. Siemens AG rakensi
niitä 78 laitetta.
1888
Eastman markkinoi Kodak-kameroita ja rullafilmiä
(aluksi
paperifilmi).
Louis Aimé Augustin Le Princen elokuvakokeiluja, patentti,
jonka
edelleen kehittely pysähtyi keksijän kadotessa 1890.
Émile Berliner kehitti fonografin ideaa
käyttämällä rummun sijasta
äänilevyä, joiden kopiointi massatuotantona
oli helppoa.
1889
Rullafilmi, joka mahdollistaa elävän kuvan
kokeilut:
Eastmanin selluoidifilmi tulee markkinoille.
Edisonin ensimmäinen elokuvakokeilu "The Kiss".
Myöhemmin
kokeiluihin lisätään ääni
fonografin avulla.
1890
Herman Hollerithin reikäkorttilaskinta käytettiin USA:n väestölaskennan apuna. Hän perustaa myöhemmin IBM:n 1924.
1891
Edison rakentaa kinetoscope-laitteen, jonka hänen apulaisensa W.K.L. Dickson on työryhmineen kehitellyt.
1893
Thomas Alva Edison patentoi kinetograafin ja kinetoskoopin.
Hän rakentaa myös ensimmäisen
elokuvastudion, Black Marian.
Ensimmäinen nelilaskin markkinoille.
Vuonna 1893 kroatialaissyntyinen Nikola Tesla teki St. Louisissa
Missourissa ensimmäisen julkisen
radiolähetysdemonstraation. Laite, jota hän
käytti, sisälsi kaikki radion elementit, jotka olivat
laitteissa ennen elektroniputken keksimistä.
1894
Ottomar Anschütz alkaa heijastamaan
elektrotachyskooppikuviaan
valkokankaalle. ks. 1887.
Charles Francis Jenkins patentoi Phantascope-nimisen
projisointilaitteen.
Theodore Puskas kehittää ensimmäisen
puhelimeen
perustuvan joukkoviestimen Budapestiin. Lähetyksiä 14
tuntia
päivässä, tilaajia 6000.
1895
Woodville Lathamin panoptikon-elokuvaesitys 20.5. New
Yorkissa.
Max ja Ernest Skladanowsky: 1. julkinen elokuvaesitys
Berliinissä
Bioskooppi-menetelmällä..
Auguste and Louis Lumièren "Workers Leaving the
Lumière Factory" 28. joulukuuta Cinématographe
Lumiere-menetelmällä.
W.K.L ja Antonia Dickson kirjoittavat ensimmäisen elokuvan
historian "History of Kinetograph, Kinetoscope and Kinophonograph".
Useita elävän kuvan tallentamiseen ja
esittämiseen
tarkoitettuja kameroita ja projektoreita patentoidaan.
Wilhelm Conrad Röntgen
löytävää
röngensäteet.
Guglielmo Marconi kehittää Hertzin teorioiden
pohjalta
kipinäkoneen, varhaisen radion. Myös Popov
(venäl.)
tekee radiokokeita.
1896
Edisonin eroottinen kinetoskooppielokuva "The Kiss", jossa
broadway-näyttelijät May Irwin ja John C. Rice
esiintyvät. ks. 1889.
Georges Meliés valmistaa ensimmäisen elokuvansa.
1897
Karl Ferdinand Braun kehittää katodisädeputken (CRT) .
1898
Valdemar Poulsen keksi telegrafonin, joka nauhoitti ääntä magnetoimalla pianolankaan ääniaaltoja vastaavia sykäyksiä.
1900
Konstantin Perskyi artikkelissaan Teleautografiasta
käyttää termiä "televisio"
ensimmäistä
kertaa nykyisessä merkityksessään.
Max Planck esittelee kvanttiteorian.
Ensimmäinen suurten massojen valokuvakamera, The Brownie.
Léon Gaumont tahdisti gramofonin ja elokuvafilmin
keskenään - äänielokuva.
1901
Marconin ensimmäinen radiolähetys yli Atlannin.
1902
Otto von Bronk hakee patenttia väritelevisiolle
Saksassa.
Ensimmäinen kiinteä elokuvateatteri avataan
Yhdysvalloissa.
Ensimmäinen näytelmäelokuva: Potter: "Jaakko
ja
pavunvarsi".
Myöhemmin Georges Melies: Matka kuuhun.
Valdemar Poulsen patentoi lankamagnetofonin.
1903
Autocrome-valokuva luo käytännölliset mahdollisuudet värivalokuvauseen (Auguste ja Louis Lumiere).
1904
John Ambrose Fleming rakentaa diodiputken.
1906
Lee De Forest kehittää Audion-putken.
Reginald Fessenden ja Ernst Alexandersson
lähettävät
enimmäisen ääniradiolähetyksen
USA:ssa.
1907
Fac-Simile teknologia.
Bons Rosing patentoi mekaanisen television periaatteensa.
1908
Gabriel Lippmann saa Nobelin palkinnon
värivalokuvauksen
kehittäjänä.
Hollywood syntyy.
1910
Ensimmäinen toimiva mekaaninen televisio Ranskassa: Georges Rignoux ja A Fournier välittävät yksinkertaisia hahmoja, kuten kirjaimia lähettimeltä vastaanottimelle.
1911
A.A. Campbell esitti luonnoksen TV-järjestelmästä, jossa kamerana toimisi seleenillä päällystetty braunin putki. Näyttölaitteena myös braunin putki. Laitetta ei voitu toteuttaa käytännössä.
1912
Ensimmäiset sarja (episodi)-elokuvat valmistetaan.
Ranskalainen Gaumont kehittää
kronofoni-elokuvaäänijärjestelmän.
1914
35mm (kinofilmi-) valokuvakamerat. Kinofilmi oli kehitetty elokuvia varten jo 1891, mutta valokuvauskäyttöön se tuli Paul Dietzin "Tourist Multiple"-kameran myötä, jolla 15 metrin filmille voitiin ottaa 750 valokuvaa.
1915
David Sarnoff kuvailee
broadcasting-järjestelmän perusperiaatteita.
Suomalainen K. F. Sundmanin suunnittkee differentiaalianalysaattorin
pikkuplaneettojen ratojen laskemista varten. Konetta ei koskaan
rakenneta.
1919
Philo Farnsworth esittää modernin elektronisen television periaatteet 13-vuotiaana.
1920 - 21
Ernst Belin välittää valokuvia
langattomasti
(skanneri/printteri - radio).
Leica ammattilaiskinofilmikamerat tulevat markkinoille.
1923
Vladimir Zworykin patentoi television kuvaputken.
Ensimmäinen radioverkko AT&T toimesta.
1925
Harry Nyquist: Certain Factors Affecting Telegraph Speed. Samplausteknologian perusteet (taajuuskaista, tiedonsiirtonopeus).
1926
John Logie Baird rakentaa ensimmäisen mekaanisen
50-linjaisen
televisiojärjestelmän. Televisor-mallissa kuvan ja
äänen lähettäminen ei onnistunut
yhtäaikaisesti. C. Francis Jenkins tutkii vastaavaa tekniikkaa
USA:ssa ja saa järjestelmälleen lähetysluvan
1927.
Warner valmistaa ensimmäisen
musiikkiäänielokuvan, "Don
Juan"in.
NBC red ja NBC blue perustetaan. David Sarnoff toimii hankkeen
vetäjänä.
Transatlanttinen radiopuhelinyhteys julkiseen
käyttöön.
1927
Ensimmäinen mekaaninen televisiolähetys
USA:ssa
puhelinlinjan kautta välitettynä Washington D.C. -
New York.
Philo Fainsworth patentoi elektronisen
televisiojärjestelmän.
Seurauksena patenttiriita NBC:n (Sarnoff) kanssa, jonka ratkaisi 1919
Fainsworthin tekemät muistiinpanot.
Warner-elokuvayhtiön äänilevyyn perustuva
Bell Labsin
kehittämä Vitaphone-puheäänielokuva
"Jazz-laulaja"
lyö läpi äänielokuvan
kaupallisesti.
Fox-elokuvayhtiö tuo markkinoille "Fox Movietone
News"-järjestelmän, jossa ääni on
tallennettu
filmin reunaan. Standardoitu filminopeus 24 kuvaa sekunnissa.
[Negative feedback amplifier] kehitetään
vähentämään
häiriöitä pitkien
puhelinetäisyyksien välillä.
1928
Ensimmäinen äänielokuva The Lights
of New York, koko
elokuvassa ääni.
Kvartsikello keksitään.
J.L. Baird kehittää ensimmäisen
videotallennuslaitteen
sekä väritelevision prototyypit.
1919
Vladimir Zworykin rakentaa ensimmäisen toimivan kameraputken, ikonoskoopin. Ensimmäinen täysin elektroninen televisiokamera.
1932
Philo T. Fainsworth esittelee sähköisen
television (RCA).
Elektronimikroskooppi kehitetään Saksassa.
Rouben Mamoulian: "Becky Sharp" Ensimmäinen 3-filmin
Technicolor
elokuva.
1933
Harry Fletcher ja Charles P. Snow välitävät stereofonisen sinfoniakonsertin Philadelfiasta Washinton D.C.hen.
1935
Kodachrome-filmi mullistaa valokuvauksen ja
värielokuvan.
Sähkökirjoituskone (IBM).
Reikäkorttien monistuslaite.
I.G. Farben valmistaa magneettinauhaa ja AEG Telefunken
kehittää magnetofonin.
Saksalainen harrastelija Konrad Zuse
kehittämää omaa
sähköistä laskukonettaan Z1, joka valmistuu
1936.
1936
NBC:n televisiostudio avataan: 20-minuutin lähetys
välitetään New Yorkin alueelle.
Vocoder-puhesynteesilaite kehitetään.
1937
George Stibitzin tietokone.
1938
Claude Shannon esittää boolen algebran
käyttämisen virtapiireissä matemaattisesti.
Massachusettin teknillinen instituutti (MIT).
John V. Atanasoff valmistaa Iowa State-yliopistossa
ensimmäisen
elektronisen tietokoneen.
1938
Chester Carlson kehittää Xerografian (kopiokone), jossa staattinen sähkö saa värijauheen tarttumaan kohdissa, jossa alkuperäisessä paperissa oli mustaa.
1939
NBC käynnistää säännöllisen televisiotoiminnan USA:ssa.
1940
FCC esittää suunnitelman kaupallisen
TV-järjestelmän toteuttamiseksi USA:ssa.
Basfin muovinen magnetofoninauha.
1941
Eastman Kodak esittelee Kodacolor
värinegatiivifilmin.
Ensimmäinen kaupallinen televisioasema USA:ssa.
NTSC-televisio-järjestelmä.
Ensimmäinen digitaalinen binääritietokone
(John V.
Atanassoff, Berry).
NBC ja CBS aloittavat lähetystoiminnan 15 tuntia/viikossa.
1942
Saksassa Konrad Zuse ja Helmut Schreyer
esittävät Z3
relelaskimen komponenttien korvaamista elektroniputkilla. Hanke
hylätään.
USA:ssa John Eckert ja John Mauchly esittävät nopean
elektroniputkitietokoneen rakentamista. 9.4.1943 USA:n armeija tilaa
ENIACin.
1943
Alan Turing rakentaa Bletchley Parkissa, Englannissa, Colossus elekroniputkitietokoneen, jota käytetään ENIGMA-salakirjoituksen purkamiseen.
1944
IBM ja Howard Aiken rakentavat desimaalijärjestelmään perustuvan Mark I -tietokoneen (Automatic Sequence Controlled Calculator), joka käyttää reikäkortteja datan sisään tuomiseen. USA:n laivasto käytti sitä ballistisiin laskelmiin.
1945
Arthur C. Clark ehdottaa geosynkronisia (maapalloon
nähden
paikallaan pysyviä) satelliitteja.
John Eckert ja John Mauchly rakentavat Pennsylvanian yliopistossa
ensimmäisen yleiskäyttöisen elektronisen
tietoneen
ENIACin (Electronic Numerical Integrator And Computer). Tietokone oli
1000 kertaa nopeampi kuin Mark I (eli "nopeampi kuin ajatus").
John von Neumann esittelee nykyaikaisen tietokoneen rakenneperiaatteet.
1946
Yhdysvalloissa ensimmäiset säännölliset TV-lähetykset.
Transistorin keksiminen 1947 synnytti ns. toisen teollisen
vallankumouksen. Tuotteiden sijaan tuotetaan informaatiota. Transistori
ja sen seuraaja integroitu piiri mullistivat tiedon
keräämisen, välittämisen ja
tallentamisen.
Integroitujen piirien pieneneminen ja halpeneminen on johtanut siihen,
että jokaisessa kodissa on nykyään
jonkinlaisia
tietokoneita - tietokone ei ole enää vain
asiantuntijoiden
työväline. Puhelinverkkojen
välityksellä
nämä laitteet voidaan yhdistää
maailmanlaajuiseksi
tietokoneverkoksi.
1947
Dennis Gabor esittää holografian
perusperiaatteen.
Ensimmäinen disketin prototyyppi.
1948
Edwin Land tuo markkinoille Polaroid-kameran.
Ensimmäinen 35mm Nikon kamera esitellään.
Ensimmäinen kaapeli-TV-järjestelmä USA:ssa
(Community
Antenna Television).
CBS esittelee "särkymättömän"
LP-levyn, jonka
soittonopeus oli 33 1/3 kierrosta minuutissa.
Claude E. Shannon: The Mathematical Theory of Communication,
informaatioteoria.
Richard Hamming, tietokoneiden virheenkorjausmenetelmät; The
Hamming code.
Pulse Code Modulation system, Bell Labs.
1949
Ensimmäinen ohjelmoitava tietokone EDSAC (Electronic Delay Storage Automatic Calculator) rakennetaan Englannissa (Maurice Wilkes).
1951
Bell Laboratoriot kehittävät
germanium-transistorin
(William Shockley, Walter Brattain ja John Bardeen), joka pystyi
vahvistamaan signaalin satakertaiseksi.
Ensimmäinen kaupallinen tietokone LEO (Lyons' Electronic
Office).
Jay Forrester kehittää MIT:ssä
sähköisen
magneettisen muistin.
MIT:n Whirlwind-tietokone käyttää
katodisädeputkinäyttöä
tulostukseen.
Coast-to-coast televisio-broadcasting-verkko valmistuu USA:ssa.
1952
Ensimmäinen kolmiuloitteinen elokuva: Oboler: Bwana
Devil.
Vaalitulos (CBS-tv-kanavalla) ennustetaan ensimmäistä
kertaa
UNIVAC-tietokoneen laskennan avulla. UNIVAC
käyttää
ensimmäisenä magneettinauhaa massamuistina.
1953
Ensimmäinen CinemaScope-elokuva: Näin
hänen kuolevan
(The Robe).
NTSC väritelevisiolähetysstandardi
esitellään.
1954
Ensimmäinen täystransistorisoitu matkaradio
Regency TR-1 tulee markkinoille USA:ssa.
Eastman Kodak esittelee nopean Tri-X -filmin.
Ampex tuo markkinoille ensimmäisen videonauhurin.
Pii-pohjainen transistori markkinoille (Gorden Teal, Texas
Instruments).
Ensimmäinen nauhaprintteri UNIVAC-tieokoneisiin (UNIPRINTER).
Ensimmäisen suomalaisen tietokoneen suunnittelu
käynnistetään
1955
Kukla, Fran and Ollie aloittavat
väritelevisiolähetykset
USA:ssa.
Bell Laboratories valmistaa ensimmäisen transistoreista
valmistetun tietokoneen TRADICin.
1956
Alexander M. Pontianoff keksi miten televisio-ohjelmia voidaan
tallentaa magneettinauhalle.
Ensimmäinen videonauhoitettu televisio-ohjelma -
"Douglas
Edwards and The News" - videonauha vakiinnuttaa asemansa TV-tuotannossa.
IBM:n ensimmäinen levytallennusjärjestelmä
jonka levyn koko oli noin kaksi jalkaa (60 cm).
Lukupää kiinni levyssä.
1957
Sputnik (N-L), ensimmäinen satelliitti, laukaistaan.
FORTRAN (Formula Translator) tietokonekieli julkaistaan (John Backus).
1958
Modeemi kehitetään tietokoneiden
väliseen tiedonsiirtoon puhelin ym. linjojen
välityksellä.
LASER.
ENSI, Suomen ensimmäinen tuotannollisissa
tehtävissä käytetty tietokone
käynnistettiin Postipankissa.
1959
PAL ja SECAM-järjestelmät
esitellään.
Fairchild Semiconductor-yhtiön Robert "Bob" Noyce valmistaa
ensimmäiset integroidut piirit Jack Kilbyn teoreettisen
työn
pohjalta. Piiri valmistetaan valoladonnalla.
USA:n ilmavoimat ottaa käyttöön
ensimmäiset CAD/CAM
-järjestelmät, joita ohjelmoidaan
APT-ohjelmointikielellä
(MIT).
1960
Theodore Maiman rakentaa laserin.
Ensimmäinen tietokone, jossa
näppäimistö ja
näyttömonitori.
ESKO (Elektroninen SarjaKOmputaattori), ensimmäinen
suomalainen matematiikkakone otetaan
käyttöön Helsingin yliopiston
laskentakeskuksessa. Perustuu saksalaiseen G1a -tietokoneeseen.
1961
Ensimmäinen ihminen avaruuteen (Gagarin/N-L).
Ensimmäinen teollisuusrobotti rakennetaan.
ASCII-merkistö sovitaan tietokoneiden
käyttämäksi
128-merkkiseksi
binäärijärjestelmäksi.
MOS-transistori rakennetaan integroituihin piireihin (Steven Hofstein).
Bell System kokeilee ensimmäistä kertaa digitaalisia
puheluja.
1962
Ensimmäinen TV-satelliitti Telstar 1
lähettää
kuvia yli Atlannin.
Videotaide: Nam June Paik: Exposition of Music Electronic Television".
Ensimmäinen videopeli "Spacewars".
Itek Corporation kehittää valokynän
ohjaamaan
tietokoneen käyttöliittymää DEC
PDP-1
-tietokoneessa.
1963
Polaroid esittelee värillisen
pikakuvamenetelmän.
Philips patentoi C-kasetin ja jakoi sen lisenssiä ilmaiseksi.
Kasettia käytettiin aluksi sanelukoneissa.
1964
Hiiri kehitetään ohjaamaan tietokoneen
käyttöliittymää.
IBM kehittää tekstinkäsittelylaitteen, jossa
ei tosin
ollut näyttöä (magneettinauhakirjoituskone).
1965
Kaikki amerikkalaiset TV-yhtiöt siirtyvät
värilähetyksiin.
Ensimmäinen onnistunut hologrammi valmistetaan
lasersäteen
avulla (Emmet Leith ja Uris Upatnieks).
Magneettikuplamuisti.
Sony Portapak-videokamera.
1967
PAL- ja SECAM-
televisiovärijärjestelmät otetaan
käyttöön Euroopassa.
PCM digitaaalinen ääninauhoitin (NHK Japanese
Broadcasting).
1968
Maapallo kuvataan kuuta kiertävältä
radalta.
Douglas Engelbart kehittää
hypertekstijärjestelmän.
Douglas Engelbart esittelee San Franciscossa hiiren
käyttöliittymän ohjaajana, sekä
tietokoneiden
etäkäytön.
1969
Ihminen laskeutuu kuuhun suorassa
televisiolähetyksessä.
Ensimmäinen "planeettainvälinen" suora
televisiolähetys.
ARPANET (Advanced Research Projects Agency) perustetaan.
Optinen tekstinluku erityistä sitä varten
kehitettyä
fonttia hyväksi käyttäen (Farrington Data).
Bell Labsin tutkijat kehittävät CCD-kennon (Charge
Coupled Device).
1970
HDTV-järjestelmän kehitystyö
Japanissa alkaa.
PARC (Xerox Corporationin Palo Alton tutkimuskeskus) perustetaan.
IBM julkistaa disketin, joka oli nopeampi
käyttää kuin
aikaisemmat magneettinauhamassamuistit.
1971
Voyager I & II avaruusluotaimet laukaistaan.
Kaapeli-TV:n ja mikroprosessorin läpimurto.
Ensimmäinen sähköpostiviesti.
Intel 4004-mikroprosessori, jossa on integroituna kaikki
keskusyksikön tarvitsemat rakenneosat.
1972
Intel 8008 (8-bittinen) mikroprosessori.
PONG-videoarcade-peli (Ralph Baer).
NCC (Nippon Columbia Company) nauhoittaa
ääntä digitaalisella nauhoittimella.
1973
Polaroid SX-70 pikakamera.
Valokaapeli.
1974
IBM julkaisee ensimmäisen 30 MB:n kovalevyn,
Winchesterin.
Bell Laboratoriesin kehittämä
UNIX-käyttöjärjestelmän versio C
esitellään julkisesti.
Laserkirjoitin (IBM).
BBC avaa teksti-tv-palvelun.
1975
Bell Labs esittelee CCD-kennolle perustuvan TV-studiokameran.
Sony esittelee Betamax videoformaatin.
Altair 8800-mikrotietokone, joka perustui Intelin 8080-mikropiiriin ja
256 bitin muistiin.
CRAY-1 supertietokone.
Apple 1, Steve Jobs ja Steve Wozniak.
Bill Gates ja Paul Allen koodaavat Basic-ohjelmointikielen
Altair-tietokoneelle.
Mustesuihkukirjoitin.
1977
Apple II-tietokone syntyy: tietokone ja
näppäimistö
samoissa kuorissa. Myös näyttö ja
diskettiasema.
Microsoft perustetaan.
Muita vuoden mikrotietokoneita: Radio Shack TRS-80 ja Commodore PET.
1978
Konica esittelee automaattitarkenteisen valokuvakameran.
8086 (16-bittinen) mikroprosessori.
1979
Sony Walkman korvalappustereot tulevat myyntiin.
VisiCalc-ohjelmisto (Software Arts) on ensimmäinen hittituote
henkilökohtaisille tietokoneille.
1980
Sony esittelee kuluttajille tarkoitetun videokameran.
CD-formaatti (Sony ja Philips).
CNN (Cable Network News).
1981
MTV Music Television aloittaa lähetyksensä
USA:n
kaapeli-TV-verkkoissa.
IBM PC.
Sony Mavica - elektroninen kamera, joka perustui CCD-kennoteknologiaan
ja muistikortteihin. Kuvia voitiin katsella televisiosta.
1982
Sonyn CD-soitin.
Billy Joel julkaisee 52nd Street -levyn. Ensimmäinen
CD:llä julkaistu musiikkialbumi.
1983
Sonyn BetaMovie kameranauhuri kuluttajamyyntiin.
US Satellite Communications Inc. käynnistää
tv-ohjelmien
välittämisen suoraan koteihin Indianapoliksen
alueelle
satelliitin avulla.
1984
Sony tuo markkinoille teräväpiirtotelevision
(HDTV).
"Electronic Cafe" telekommunikaatiotaideteos Los Angelesissa.
Apple MacIntosh, Commodore Amiga sekä Atari ST tulevat
markkinoille. Appleen saatavana 5 MB:n kovalevy $2 500 hintaan.
1985
CNN - satelliittivälitteinen, 24 tuntia
päivässä
lähettävä uutiskanava perustetaan.
Pixar esittelee digitaalisen kuvaprosessorin.
8mm videonauhoitusjärjestelmä (Sony).
CD-ROM datalevy esitellään tietokonedatan
tallennukseen.
John Warnock ja Paul Brainerd suunnittelevat Desktop
Publishing-järjestelmän, Pagemakerin.
Kodakilta ensimmäinen 1 MB:n CCD-kenno.
Symbolics.com - ensimmäinen kaupallisesti myyty domain-nimi.
1986
Maailmanlaajuinen konferenssi digitaalisen kuvan ja äänen tallentamisen standardeista.
1988
Eastman Kodak julkaisee 4 megapixelin CCD-kennon.
PhotoMac on ensimmäinen digitaalinen
kuvankäsittelyohjelma
MacIntosh-tietokoneille.
RISC-prosessori kehitetään.
Bipolaarinen transistori (Bell Labs) nopeuttaa tietokoneiden toimintaa.
CD-levyjen myynti ylittää LP-levyjen myynnin USA:ssa.
1989
Ehdotus World Wide Webistä tehdään
(Tim Berners-Lee,
CERN).
Nintendo julkaisee Game Boy -pelikonsolin, kädessä
pidettävän videopelin.
HI-8 videoformaatti esitellään.
mp3-pakkauskoodekin menetelmät patentoidaan.
1990
Adobe Photoshop 1.0 julkaistaan Apple MacIntosh-tietokoneille.
Apple QuickTime 1.0.
Eastman Kodak julkaisee Photo-CD teknologian.
Videolaserlevy julkistetaan.
CD-R ja DAT-nauhuri julkistetaan.
Ensimmäinen internet-soittoyhteyden tarjoaja The World
USA:ssa.
1991
The World Wide Web, kehittäjänä Tim
Berners-Lee, julkaistaan CERN tutkimuskeskuksessa, Sveitsissä.
Ensimmäinen web-palvelin Stanford Linear Accelerator Center,
Paul Kunz ylläpitää.
1992
Kodak Digital Camera julkaisee DCS 200 digitaalikameran.
Ensimmäinen kansainvälinen HDTV-lähetys
Barcelonan olympialaisista.
MiniDisk-formaatti esitellään (Sony).
"Surffata"-ilmaisu, eli "surfing the Internet" -ilmaisu: Jean Armour
Polly.
1993
Adobe Photoshop siirretään
PC/Windows-käyttöjärjestelmäympäristöön.
Nikon, Canon, Leaf Systems muun muassa julkaisevat digitaalisia
studiokameroita.
HSC, Inc. julkaisee LivePicture kuvanmuokkausohjelmiston.
NSCA julkaisee Mosaic-selaimen, joka on pohjana myöhemmin
julkaistaville selaimille, kuten Internet Explorer ja Netscape
Navigator.
1994
Associated Press julkistaa AP/Kodak NC2000 digitalisen
kameran.
MiniDV-digitaalivideojärjestelmä tulee markkinoille.
Apple Computer, Sony ja Kodak julkaisevat uusia digitaalisia kameroita.
Apple Computer esittelee RISC teknologiaan perustuvat
PowerPC-tietokoneet.
Netscape-ohjelma julkaistaan.
Ensimmäiset banner-mainokset www-sivuilla: Zima panimo ja
AT&T-puhelinyhtiö mainostavat Hotwired.com-sivustoilla.
1995
Java - universaali ohjelmointikieli (SUN).
American Online, Compuserve ja Prodigy-internet palveluntarjoajat.
Internet-huuma alkaa.
Firewire-tiedonsiirtoteknologia esitellään.
CD-ROM levylle pakataan kokoillan elokuva.
1996
DVD - Digital Versatile Disk.
Fraunhofer julkaisee mp3-kooderin ja soitto-ohjelman
Windows-tietokoneille.
1997
Associated Press-uutistoimisto siirtyy kokonaan digitaaliseen
valokuvaukseen.
Business.com -osoitteesta maksetaan 150.000 dollaria.
1998
Network Solutions (.com-nettiosoitteiden hallinnoija) saavuttaa 2 miljoonaa nettiosoitteen rekisteröintimäärän.
1999
Apple julkaisee tietokoneita, jossa vakiovarusteena
Firewire-väylä digitaalisia videokameroita varten.
iMovie 1.0 editointiohjelma.
Napster mahdollistaa mp3-musiikkitiedostojen
välittämisen peer-to-peer-verkossa
(Internetissä).
2000
Ensimmäinen laaja
palvelunestohyökkäys internetissä sulkee mm.
Yahoo, Amazon.com ja eBay -nettipalvelut.
Y2k bugi ei kaada maailman tietokonejärjestelmiä.
3G verkkoluvat myyntiin, palvelut valmistuvat 2005.
2001
Apple iPod mp3-soitin jossa myös
käsitietokoneen ominaisuuksia.
Kopiosuojatut CD-levyt aiheuttavat kuluttajille ongelmia.
Tietokonevirukset, kuten Anna Kournikova, Code Red ja Nimda
yleistyvät.
Internet Archive tallentaa 10 000 000 000 sivua tietokantaansa, "The
WayBack Machine".
2002
Apple iPhoto ja iTunes julkaistaan. Myös Apple OSX
ja sen 10.2 versio (Jaguar), jossa kehittyneet sulautetut
multimediaominaisuudet.
Weblogit eli blogit syntyvät.
Sony PlayStation2, Microsoft Xbox ja Nintendo GameCube.
Digitaalinen elokuvakamera Star Wars: Attack of the Clones
DVD-levyjen myynti ylittää VHS -elokuvien
myynnin.
2003
Internet II -yliopistoverkko leviää
iTunes musiikkikauppa
RSS-tiedonsiirtotekniikka (Rich Site Summary, "Real Simple Syndication")
2004
Apple G5 -prosessori.
Firefox -internet selain. Microsoft Internet Explorerilla yli 94%:n
markkinaosuus.
Roskapostin määrä kasvaa, vastakeinoja
aletaan kehittämään.
Google pörssiin. Kasvaa uusia palveluita aktiivisesti
kehittämällä. "Internetin Microsoft".
Indeksoi yli 8 000 000 000 verkkosivua tietokantaansa.
2005
Yleisradio luopuu digitaalisista
radiolähetyksistä.
Apple OSX Tiger tuo lisää
käytettävyyttä ja multimediaominaisuuksia
tietokoneisiin. Mac Mini -tietokone.
:::::::::::
1.Bomback, E. S., Manual of Colour Photography, Fountain Press, London, 1972.
2.Feldvebel, Thomas,Ambrotype: Old & New, Graphic Arts Research Center, Rochester, NY, 1980.
3.Reilly, James M., Albumin & Salted Paper Book, Light ImpressionsCorporation, Rochester, NY, 1980.
4.Rosenblum, Naomi, A World History of Photography, Abbeville Publishing Group, NY, 1984.
5.Stroebel, Leslie, Zakia, Richard, Encyclopedia of Photography, Focal Press .
6.Wheeler, Owen, Colour Photography, Sir Isaac Pitman & Sons, Ltd., London, no date.
7. Toim. Hannu Salmi, Elokuvahistorian lukukirja, Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen julkaisuja A:9, Vammala 1995.
8. Important dates in the development of computer technology (http://www.guilford.edu/academic/geology/comptime.html).
9. Mediahistory Timeline Project (http://www.mediahistory.com).
10. Richard Platt: Inventions A Visual History, Dorling Kindersley Limited, London, 1994.
11. Editors of Time-Life Books: Revolution In Science, Time-Life Books, Amsterdam, 1987.
12. Editors of Time-Life Books: Computers Basic, Time-Life Books, Amsterdam, 1985.
13. Editors of Time-Life Books: Input/Output, Time-Life Books, Amsterdam, 1986.
14. Toim. Reino Kero ja Hannu Kujanen: Kivikirveestä tietotekniikkaan, Turun yliopiston historianlaitos, Turku 1989.
15. Toim. Aimo Ruusunen: Savitauluista satelliitteihin, Gaudeamus, Jyväskylä 1992.
16. Henri Langlois: Kolmesataa vuotta elokuvaa, Love-kirjat, Jyväskylä 1996.
17. Ian Jeffrey: Photography - A Concise History, Thames and Hudson, London 1996.
18. Peter von Bagh: Elokuvan historia, Weilin & Göös, Tapiola 1975.
19. Brian Winston: Media Technology and Society, Rootledge, Bodmin 1998.
20. Jeff Kisselhof: The Box - An Oral History of Television 1920 - 1961, Penguin, USA 1995.
21. Pentti O. A. Haikonen: Videotekniikka, Monila Oy, Helsinki 1993.
22. Eeva Kurki: ...ja alussa oli liike, Filmihullu 3/95, Iisalmi 1995.
23. Timeline of Digital Audio, http://www.mtsu.edu/~dsmitche/rim420/RIM420_timeline.html
24. HISTORY OF TELEVISION, André Lange http://www.histv.net
25. Hobbes' Internet Timeline, http://www.zakon.org/robert/internet/timeline/
26. Nerds 2.0.1 - Timeline,
http://www.pbs.org/opb/nerds2.0.1/timeline/70s.html